Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut
Ensinnäkin kiitos Helsingin kaupunginjohtajalle siitä, että kunnallisvero ei ensi vuonna nouse. Kuitenkin Helsinki otti 265 miljoonaa euroa lisää velkaa ja kaupungin velkataakka tulee kaksinkertaistumaan seuraavan kahden vuoden aikana. Tämän seurauksena keskeiset kaupungin kehittämiskohteet jäävät toteutumatta. Monien valtuutettujen aloitteet ja hyvät ehdotukset hylättiin lautakunnissa rahan puutteen takia. Velanoton lisäksi kaupunki kiristää erilaisia piiloveroja (esimerkkinä asukaspysäköinnin hinnat) menojen kattamiseksi. Tämän seurauksena Helsingin kaupunkilaisille jää entistä vähemään rahaa elämiseen. Makrotasolla tämä vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja työllisyyteen. Tänä vuonna 30 000 työtöntä on kuukausittain luopunut työnhausta sen vuoksi, etteivät he usko saavansa töitä.
Paisuvan julkisen sektorin pyörittämiseksi tarvitaan lisää rahaa. Tänä vuonna Helsingin kaupunki sai 2 832 miljoonaa euroa verontuloa. Toisin sanoen meillä on rahaa, mutta kysymys on, mihin tämä raha on käytetty.
Kaikkiaan 4,4 miljardin euron toimintamenoista 54%, eli yli puolet, meni sosiaali- ja terveysvirastolle; 35% meni henkilöstön palkanmaksuihin. Ensi vuoden talousarvioehdotuksen mukaan korjaushankkeet myös syövät valtavan määrän resursseja. Mitä jos tästä alkaen allokoimme rahoja vastuullisesti hyviin hankkeisiin ja valvomme niiden toteuttamista ja tällä tavoin yritämme lieventää kaupungin taloustaakkaa.
Edellisellä kerralla kun esitin ponnen asian tiimoilta, totesin avauspuheenvuorossani, että Helsingin kaupungin tulisi tukea nuorten liikuntamahdollisuuksia, mutta valvoa rahankäyttöä. Valtuutettu Urho Ulla-Marja (Kok) ja valtuutettu Paavo Arhinmäki (Vas) tahallaan antoivat ymmärtää, että kaupungin myöntämä lainan valvonta on kohtuutonta ja tarpeetonta. Kaikki tiedot ja asiakirjat ovat julkisia ja jälkeenpäin tarkistettavissa, joten tarkistin asian.
Helsingin kaupunginhallituksen julkisessa päätösesityksessä ei ollut minkälaista maininta lainankäytön valvonnasta toisin kuin mitä valtuutettu Urho Ulla-Marja väitti. Vaikka hankkeen kokonaisbudjetti oli eritelty lainahakemuksessa, kaupungin myöntämä lainan osuutta ei ollut eritelty. Tämän seurauksena jää täysin auki, mihin kaupungin myöntämä lainaraha käytetään tarkalleen, kuinka paljon tästä summasta tullaan käyttämään ja mitä tapahtuu, jos hanke ei toteudukaan lainahakemuksen mukaisesti. Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt lukuisia vastaavia lainoja ilman systemaattista valvontaa, koska kaupunginhallituksen jäsenien mukaan näin on aina tehty.
Helsingin kaupunginvaltuutetut vastaavat kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupungin valtuutettujen velvollisuus on valvoa kaupungin toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Siksi Helsingin kaupungin holtiton velanotto ja kohtuuton elinkustannusten nousu pistävät meitä valtuutettuja pohtimaan, olemmeko aina toimineet vastuullisesti julkisen sektorin hankkeiden käsittelyssä ja budjettiallokoinnissa.
Lopuksi kannatan valtuutettu Yrjö Hakasen (SKP) talousarvioaloitteen työllisyyden edistämisestä. Haluaisin esittää seuraavan vastaesityksen:
Vuoden 2014 talousarvion raamiin ja taloussuunnitelman 2014-2016 pohjaan lisätään 5 miljoonaa euroa käytettäväksi työpaikkojen luomiseen nuorten työllistämisen aloituspaikkojen ja vaikeasti työllistyvien työpaikkojen luomiseen.
Olen samaa mieltä valtuutettu Rene Hurstin (Perus) siitä, että työttömien määrä on kasvanut ja Helsingin kaupungin työttömyystilanne on erittäin huolestuttava, mutta olen täysin eri mieltä valtuutettu Hurstin kanssa ongelman ratkaisusta. En ole tavannut yhtäkään työtöntä, joka ei halua tehdä töitä. Pieni toimeentulotuki ei pitkällä aikavälillä paranna köyhien ja työttömien asemaa. He tarvitsevat mahdollisuuksia ja työtä. Se, että tänä vuonna 30 000 työtöntä on luopunut työnhausta, koska eivät usko siihen, että he saavat töitä, on mielestäni erittäin surullinen tilanne. Tämä pakottaa Helsingin kaupungin valtuutetut pohtimaan, olemmeko onnistuneet kaupungin työllisyyspolitiikassa ja onko nykyinen toimeentulotuen malli motivoiva niille ihmisille, jotka etsivät töitä.
Ensinnäkin kannatan valtuutettu Yrjö Hakasen (SKP) vastaehdotusta työllisyyspolitiikasta työttömyyden ehkäisemiseksi. Kiitän samalla valtuutettu Yrjö Hakasta hyvästä valtuustotyöstä. Valtuutettu Hakasen vastaehdotus vaikuttaa kaupungin työllisyyteen positiivisella tavalla. Helsingin kaupungin valtuutettuna pystymme tällä tävoin vaikuttamaan kaupungin työllisyyspolitiikkaan. Sen sijaan minua harmittaa valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan (Kok) puheenvuoro ja asenne sekä Helsingin kaupungin työttömiä kohtaan että Helsingin kaupungin työssä käyviä kohtaan. Toimeentulotuen myöntäminen on lakisääteistä, mutta toimeentulotuen nostaminen ei yksinään poista Helsingin kaupungin työttömien ja köyhien pahaa oloa. Lisäksi valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan ehdotus ei motivoi Helsingin kaupungin työttömiä etsimään töitä. Se lisää heidän kurjuuttaan. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on osoitus valtuutettu Asko-Seljavaara Sirpan ehdotuksen ongelmallisuudesta. Lisäksi en ymmärrä, mitä kyseisellä valtuutetulla on sitä vastaan, että kaupunkiin lisätään työpaikkoja ja tuetaan työllisyyttä.