Poliittiset aloitteet

Peräti joka neljäs nuori on Suomessa työtön ja suurin osa tästä joukosta pitkäaikaistyöttömiä. Vuonna 2010 Helsingissä ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vain 65% työllistyi samana vuonna kuin valmistui. Työttömyys voi aiheuttaa nuorelle mielenterveydellisiä ongelmia ja pysyvän väliinputoajan asemaan joutumisen lieveilmiöineen. Helsingissä asuu koko Suomeen verrattuna suhteessa enemmän niitä, jotka ovat suorittaneet ainoastaan peruskoulu tutkinnon.

Vaikka nuorten yhteiskuntatakuusta on puhuttu paljon, niin Helsingissä on silti krooninen vaje nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukion aloituspaikkoista. Vuonna 2010 Helsingissä opiskeli 16 808 opiskelijaa lukiossa ja 32 614 ammatillisessa koulutuksessa. Samana vuonna lukion aloituspaikkoja oli 4 400 ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja 4 660, kun taas Helsingin 16-18 vuotiaiden määrä on kasvanut 4%. Niinpä vuonna 2012 782 nuorta jäi ilman yhteisvalinnasta saatua paikkaa. Lisäksi Helsingissä erityisoppilaiden määrä on noin kaksinkertaistunut peruskouluissa 2000-luvulla. Toisin sanoen vuonna 2012 Helsingin kaupungin ylläpitämissä suomen- ja muunkielisissä perusasteen yleissivistävissä oppilaitoksissa 11% oppilaista saa erityistä tukea.

Mielestäni on tärkeää kohdella nuoria yksilöinä ja räätälöidä heille toimintasuunnitelma heidän tarpeensa mukaan. Näin ollen ehdotan, että kaikille nuorille, jotka jäävät ilman yhteisvalinnasta saatua paikkaa, järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Heille tulisi tarjota myös peruutuspaikkoja toisen asteen oppilaitoksissa ensisijaisesti Helsingissä, mutta tarvittaessa myös toisessa kaupungissa. Lisäksi näille nuorille määrätään henkilökohtainen ammattilainen, joka ohjaa ja tukee heitä kaikissa koulutukseen liityvissä asioissa. Työelämän ulkopuolelle syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonia suorina kustannuksina ja menetettyinä verotuloina, joten kaikki toimet, joilla nuoret saadaan opiskelemaan ja mukaan työelämään, ovat investointi tulevaisuuteen.