Poliittiset aloitteet

Toimintaympäristön muutos, väestön kasvu ja eurokriisi supistavat Helsingin kaupungin rahoitusvarantoa, ja julkisen sektorin hankkeiden kustannukset rasittavat kaupungin taloutta. Tällä hetkellä veronmaksajien rahat menevät erilaisiin julkisen sektorin hankkeisiin, jotka ovat kalliita perustaa ja ylläpitää. Velkaantumisen ongelma ja jatkuva verojen korotus symboloivat mielestäni vastuutonta taloudenhoitoa. Suuri määrä keskeytyneitä hankkeita estää uudistuksia ja vie resursseja pois kannattavilta hankkeilta. Kuitenkin mielestäni velanotto on oikeutettua, kun on kyse kannattavista investoinneista. Julkisen sektorin hankkeiden tavoitteen määrittelyn lisäksi on syytä myös selventää eri hankkeiden tarkoitus, kohderyhmä ja laajuus. Lisäksi on mielestäni tärkeää, että kaikilla hankkeilla on tarkka rahoituslaskelma, eikä kaupungin pitäisi rahoittaa hankkeita, joilla ei ole talousarviota. Tässä tapauksessa määrärahoja voi jättää käyttämättä, ja taloudellinen pelivara tulevaisuutta varten on muutenkin tarpeen. Lisäksi mielestäni tarvitaan myös tähän mennessä rahoitetuille hankkeille laadunvalvontajärjestelmä, jolla vältetään mahdollisia taloudellisia väärinkäytöksiä.

Helsingin kaupungin tulisi oppia hallituksen virheistä, erityisesti hallituksen tehottomasta menettelystä sote-uudistuksen, kuntauudistuksen ja opintotukiuudistuksen suhteen. Se, että joukkoliikennetuesta ei sen saamasta huomiosta huolimatta tule yhtään mitään, on esimerkki hallituksen virhearvioinnista ja puutteellisista valvontajärjestelmästä. Lisäksi hallituksen rajuista säästöohjelmista ja veronkorotuksista saatu rahoitus on heitetty erilaisiin hankkeisiin, jotka ovat tällä hetkellä pahasti solmussa. Esimerkkinä hallitusohjelmassa noin sata hanketta on vaikeuksissa, ja Helsinkiläisten päättäjien tulee kaikin keinoin välttää joutumasta samaan tilanteeseen. Helsingin kaupungin tulisi ainoastaan rahoittaa kannattavia hankkeita, jotka tukevat eriarvoisuuden poistamista, talouden tasapainottamista ja työllisyyden parantamista.

Helsingin kaupungin on otettava täysi vastuu näiden hankkeiden toimivuudesta. Tähän sisältyy sekä virastoja että keskushallintoa. Byrokratian vähentämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi hankkeiden päätöksille on asetettava määräaika, mihin mennessä päätös on saatava. Ehdotan pisimmäksi määräajaksi puoli vuotta. Lisäksi mielestäni julkisen sektorin hankkeille on asetettava selkeästi mitattavissa olevat tavoitteet niin että hankkeiden seuranta onnistuu kvantifioimalla hankkeiden tuloksia ja kvalifioimalla hankkeiden vaikutuksia Helsingin kaupunkilaisten hyvinvointiin. Ehdotan, että jokaisen hankkeen rahoitus on pilkottava osiin niin, että hankkeen on anottava lisärahoitus historiallisen menestyksen perusteella.