Ottaen huomioon kierrätyspisteiden nykyisen määrän ja kattavuusasteen, kierrätyspisteitä olisi tarpeellista lisätä helposti löytyviin paikkoihin, kuten kauppakeskusten eko-pisteisiin. Myös alueellisia ja keräyspistekohtaisia tietoja olisi syytä yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa ja viestiä siistä selkeästi, jotta asukkaiden olisi mielekästä osallistua lajittelemiseen ja kierrättämiseen. Ohjeistuksessa tulisi huomioida myös jäteryhmät joita jokaiseen kierrätyspisteeseen ei voi viedä, kuten paristot, huonekalut, sähkölaitteet ja remonttijätteet.
Esitän, että kaupungin ympäristö ja jätehuoltoviranomaiset analysoivat tilanteen em. asioissa ja tekevät suunnitelman kierrätyspisteiden optimaalisesta määrästä, sijoittelusta ja aiheeseen liittyvästä viestinnästä. Lisäksi esitän, että erilaisten kierrätykseen ohjattavien tuoteryhmien käsittelyä siirretään nykyistä enemmän kaupungilta valmistajille ja muille tahoille, jotka voivat niitä edelleen hyödyntää toiminnassaan.
Vaatteiden ja muiden uudelleenkäyttöön soveltuvien tuotteiden kierrättäminen on oikein järjestettynä helppoa ja samalla myös erittäin tärkeää kaatopaikkakuorman ja ympäristön kestävän kehityksen kannalta. Tekstiilikierrätyksellä katsotaan olevan positiivinen vaikutus mm. ympäristön voimavarojen tuhlaamiseen, saastumiseen, hiilidioksidipäästöihin ja ilmastonmuutokseen. Lisäksi vaatekeräys edistää työllisyyttä, usein sekä paikallisesti että globaalisti.
Kierrättämällä voidaan myös hankkia varoja mm. kehitysyhteistyöhön. Esimerkiksi viime vuonna kehitysyhteistyötä tukeva UFF keräsi yli 9 miljoona kiloa uudelleenkäyttöön lahjoitettuja tuotteita, pääasiassa vaatteita, joista Helsingin alueelta oli 1 102 562kg. Yli 200 henkeä työllistävä UFF kerää Suomessa vaatteita 261 kunnassa tavoittaen noin 5 miljoonaa suomalaista.