Helsingin työväenopiston tavoite on tukea yksilön omaehtoista kehitystä ja hyvinvointia, sekä osallisuutta ja valmiuksia toimia yhteisössä ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston käynnissä oleva organisaatiouudistus luo uusia mahdollisuuksia opetuksen laadulliseen kehittämiseen. Mielestäni uudessa opetussuunnitelmassa on otettava entistä enemmän huomioon kuntalaisten koulutustarpeet ja kurssilaisten toiveet. Kurssiesitteessä on informoitava selkeästi mm. kurssin tavoitteista, aikataulusta ja suoritustavoista. Lisäksi työväenopiston tulee huomioida tulevaisuudessa köyhimpien kaupunkilaisten mahdollisuus monipuoliseen kurssitarjontaan. Työväenopiston toimintamenot olivat vuonna 2010 noin €13,6 miljoonaa ja toimintatulot €1,9 miljoonaa.
Kevään kursseille hyväksyttyjä on Helsingin työväenopiston tilaston (23.1.2013) mukaan 30 404 (vastaava luku edellisenä vuonna oli 30 914). Opetussuunnitelman laadinnassa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota joidenkin kurssien kävijämäärien äkkinäiseen romahtamiseen. Yksi kriittisimmistä opiston kehittämiskohteista on opetuksen laatu. Mielestäni opetuksen sisällön on täytettävä sen asettamat tavoitteet. Jotta kurssin peruuttaneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä voidaan minimoida, on mielestäni tärkeää, että opetussuunnitelman uudistamiseen sisällytettäisiin enemmän opetuksen laadun valvontakriteereitä.
Laadukas opetus perustuu laadukkaaseen oppimiseen. Näin ollen kurssilaisten mielipiteet ansaitsevat entistä enemmän huomiota opiston toiminnan kehittämisessä. Toimintasuunnitelmani kohdistuu 1) kurssilaisten palautteisiin ja 2) opettajien itsearviointiin. Ehdotan, että jokaisen kurssin jälkeen tehdään standardoitu lyhyt ja ytimekäs palautekysely, jossa kurssilaiset voivat vapaasti kommentoida koulutuksen toteutumista ja opettajien pätevyyttä. Palautekysely tulisi koskemaan opetusmenetelmiä, kurssien sisältöä ja oppimisilmapiiriä. Lisäksi palautekyselyssä huomioidaan kurssien tavoitteiden täyttymistä, ja sitä kuinka hyvin opetus on tukenut opiskelijoiden lähestymistapaa oppimiseen. Opettajille annetaan myös kurssien jälkeen itsearviointilomakkeita, joissa he pohdiskelevat oman opetuksen sisältöä rakentavasti. Näiden arviointien pohjalta kehitetään opiston toimintaa kokonaisuutena. Jatkossa opisto voisi harkita yhteistyön lisäämistä työnantajien kanssa. Tulisi myös pohtia, voisivatko kurssit kelvata suorituksena toisessa opintokokonaisuudessa.